Ellin Vaatehuone - 1920-luvun muoti

Kuva 1900-luvun alku. Aug. Schuffert, Tampere.

Kuvattu Puumalassa (Fia Lindh).

Naisen asema oli ensimm�isen maailmansodan aikana muuttunut kaikissa yhteiskuntaluokissa. Nainen oli tullut miehest� riippumattomammaksi ja ajan ihannenaiseksi julistettiin itsen�inen toveritytt�. Naisylivoimasta johtuen paljon naisia s�ilyi naimattomana ja my�s perinteisten koti�itien rooli muuttui. Koulutusv�yl�t avattiin naisillekin ja lahjakkailla oli mahdollisuus edet� uralla my�s kodin ulkopuolella. Uutta oli my�s syntyvyyden s��nn�stely ja funktionalismin julistama tarkoituksenmukaisuus kotitalouksissa.

Muoti julisti nuoruutta ja uutuutta. Polvipituisen, kaavoiltaan suorakaidemuotoisen puvun uskottiin edustavan naisen ��rimm�ist� vapautta, sill� sen huoltaminen, peseminen, silitt�minen ja parsiminen helpottuivat.

Muodikas polkkatukkakin s��sti naiselta useita tunteja aikaa viikossa. Sukupuolten l�heneminen (ei kuitenkaan tasa- arvoisuus) ilmeni naisen poikamaisessa puvussa.

Kesti kuitenkin jonkin aikaa ennen kuin poikatytt� oli muotoiltu. 19 20-luvun alussa vy�t�r� oli viel� kohdallaan ja hameen helmat nilkoissa. Juhlapukumuodissa loistivat r�ike�t teatteriv�rit. Kankaiksi alkoi tulla ohuita silkkikankaita, joissa v�lkehti paljetteja ja kivihiilihelmi� sek� it�maisia aiheita, riikinkukkoja, paratiisilintuja, suihkul�hteit� ja lootuksenlehti�. Muotiin tulivat my�s kudotut jersey-paidat ja housupuvut.

Kasvoja ehostettiin aluksi varovaisesti. Ehostuksen keskipisteen� olivat silm�t. Kosmetiikan tuottajista tunnetuimmiksi nousivat Max Factor, Nivea ja Elisabeth Arden. My�s Coco Chanelin vuonna 1921 markkinoille laskema nimikkohajuvesi Chanel5 j�i yhdeksi vuosikymmenen symboleista.

Asusteissa muotia olivat vanhoista rahoista tehdyt vy�t, turkikset ja helmet, jotka roikkuivat sel�nkin puolella sek� ranteissa ja nilkoissa. P�iss� oli kellohattuja, linnunsulin koristeltuja nauhoja ja otsapantoja.

Aurinkokylpyj� otettiin vapaa-ajalla ja niiden terveellisyytt� korostettiin funktionalismin julistuksen mukaisesti. Aurinko, ilma, uiminen, kylpeminen ja liikunta omaksuttiin t�rkeiksi elementeiksi tulevan sukupolven kasvatuksessa.

Alusvaatemuodissakin tapahtui muutoksia. Naiset luopuivat korseteista ja vetiv�t p��lleen joustavammat liivit. Rintoja yritettiin litist�� erilaisilla siteill� poikamaisen vaikutelman aikaansaamiseksi.

Kuvausaika 1890-luvun alku - 1917. A. Sihvonen, Savonlinna

Kuva 1900-luvun alku. A. Sihvonen, Savonlinna.

Savonlinnan kaltaiseen pikkukaupunkiin 1920-luvun muodin kuumimmat virtaukset ehtiv�t vasta viiveell�. Pukumuodissa vaikutti viel� 1890-luvulta alkanut jugend. Naiset pukeutuivat lanteilta tiukkaan ja alasp�in levenev��n kello- tai sateenvarjohameeseen. Kellohameeseen ommeltiin lukuisia kiilamaisia kangaskaistaleita, kun taas sateenvarjomallissa oli vain yksi sauma.

Hameet olivat t�yspitki�, koska nilkkojen paljastamista ei pidetty sopivana. Nilkkojen n�kymisen esteen� oli viel� paksu alushamekerros. Kapeata vy�t�r�� korostamassa oli usein laskoksin, pitsein tai helmin koristeltu vy�.

Yksinkertaisten hameiden vastakohtana olivat puvun runsaasti koristellut yl�osat, jotka muistuttavat muhkeata kyyhkysenrintaa. Yl�osat saattoivat olla moninkertaisesti laskostettuja tai pitsein ja nauhoin ja pienin napein koristeltuja. Hihat muistuttivat muodoltaan lampaan lapoja. Muhkeat hihat ja leve�t helmat korostivat vy�t�r�n kapeutta. Irtokaulukset ja kalvosimet olivat muotia samoin kuin korkeat kauluksetkin.

1920-luvun loppupuolella muotiin tuli ns. t-siluetti, entisen kyyhkysenrintaan rinnastetun s-siluetin sijaan. T-siluetin linjan hameet olivat pitki�, kapeita ja tyk�istuvia. Kaulusmuotiin tuli kauluksettomuus sek� ns. Peter Pan kaulukset. Yl�osan hihan pituus lyheni ja pitk�t hansikkaat tulivat muotiin.

Pukumateriaaleina k�ytetyimpi� olivat puuvilla, pellava ja silkki. Niiden rinnalle alkoi kuitenkin tulla ripsi, tafti, sametti, plyysi, pikee ja eritoten alusvaatteissa ja sukissa k�ytetty tekosilkki eli raion. Sukat muuttuivat vuosikymmenen aikana mustista ihon v�ri� tavoitteleviksi ruskeiksi. Pukujen v�reist� muodikkaimpia olivat vihre�, lila, sininen ja klassinen musta.

1900-luvun alkupuolella naiset alkoivat k�ytt�� k�velypukuina yksinkertaisesti leikattuja kellohameita sek� lyhyit� takkeja, joiden alla oli yksinkertainen kauluspusero ja jopa solmio. P��h�nkin saatettiin miesm�isesti laittaa olkihattu. K�velypuvun alla pidettiin yh� korsettia.

Hattumuoti oli ylellist�. Hatut oli koristeltu ylenpalttisin kangaskukin, pitsein, paljetein, helmin, strutsin- ja paratiisilinnunsulin sek� linnunsiivin. Hatut kiinnitettiin 15-30 cm pitkill� koristelluilla hattuneuloilla.

Iltapukujen kanssa naiset k�yttiv�t vaaleita ja k�sin kirjottuja, joko satiinipintaisia tai vuohennahkaisia kenki�, joissa oli ns. m�yr�koirakorot ja ter�v�, pitk� k�rki. K�velypuvun kanssa k�ytettiin pitk�vartisia, korkeakorkoisia, joko nappi- tai nauhavarsikenki�.

Miehen puvussa muutokset olivat v�h�iset. Arkipuvun kanssa k�ytett�v��n paitaan omaksuttiin joko hyvin leve� ja kaksinkerroin taiteltu tai yksinkertainen t�rk�tty kaulus. Miehisest� rationaalisuudesta kieliv�t valmiiksi solmitut rusetit ja niskasta kiinnitett�v�t resorisolmiot. Kalvosimetkin olivat irralliset ja t�rk�tyt.

Arkipuvun lyhyt takkimalli j�tti j�lkens� my�s juhlapukuun synnytt�en lyhytmallisen mustan p�iv�takin, smokin, joka syrj�ytti osittain pitk�h�nnyksisen frakin ja jota k�ytettiin mustan rusetin kanssa. Piippu tai paperossi kuuluivat my�s selke�sti 19 20-luvun miesten maailmaan, joskin tupakointi alkoi saavuttaa suosiota my�s "poikatytt�m�isten" naisten keskuudessa.

Pojat k�yttiv�t polvihousuja rippikouluik��n, jonka j�lkeen siirryttiin kokopitkien housujen k�ytt��n. Polvihousujen kanssa k�ytett�v�t sukat pysyiv�t ylh��ll� sukkanauhojen ja napitettavien liivien avulla.

Pojille ensimm�iseksi varsinaiseksi muotiasuksi nousi 1920-luvulla merimiespuku sek� lakki, jossa edess� luki Suomi. Poikien kes�iseksi hiusmuodiksi varsinkin keski- ja alemmissa luokissa alkoi tulla millinkoneella leikattu "kes�tukka". Kes�tukka leikattiin heti kes�loman alkaessa, jotta se ehti kasvaa normaaliin pituuteensa koulunalkuun menness�.