Savonlinnan kaltaiseen pikkukaupunkiin 1920-luvun muodin kuumimmat virtaukset
ehtiv�t vasta viiveell�. Pukumuodissa vaikutti viel� 1890-luvulta alkanut
jugend. Naiset pukeutuivat lanteilta tiukkaan ja alasp�in levenev��n kello-
tai sateenvarjohameeseen. Kellohameeseen ommeltiin lukuisia kiilamaisia
kangaskaistaleita, kun taas sateenvarjomallissa oli vain yksi sauma.
Hameet olivat t�yspitki�, koska nilkkojen paljastamista ei
pidetty sopivana. Nilkkojen n�kymisen esteen� oli viel� paksu alushamekerros.
Kapeata vy�t�r�� korostamassa oli usein laskoksin, pitsein tai helmin
koristeltu vy�.
Yksinkertaisten hameiden vastakohtana olivat puvun runsaasti koristellut
yl�osat, jotka muistuttavat muhkeata kyyhkysenrintaa. Yl�osat saattoivat olla
moninkertaisesti laskostettuja tai pitsein ja nauhoin ja pienin napein
koristeltuja. Hihat muistuttivat muodoltaan lampaan lapoja. Muhkeat hihat ja
leve�t helmat korostivat vy�t�r�n kapeutta. Irtokaulukset ja kalvosimet
olivat muotia samoin kuin korkeat kauluksetkin.
1920-luvun loppupuolella muotiin tuli ns. t-siluetti, entisen kyyhkysenrintaan
rinnastetun s-siluetin sijaan. T-siluetin linjan hameet olivat pitki�, kapeita
ja tyk�istuvia. Kaulusmuotiin tuli kauluksettomuus sek� ns. Peter Pan
kaulukset. Yl�osan hihan pituus lyheni ja pitk�t hansikkaat tulivat muotiin.
Pukumateriaaleina k�ytetyimpi� olivat puuvilla, pellava ja silkki. Niiden
rinnalle alkoi kuitenkin tulla ripsi, tafti, sametti, plyysi, pikee ja eritoten
alusvaatteissa ja sukissa k�ytetty tekosilkki eli raion. Sukat muuttuivat
vuosikymmenen aikana mustista ihon v�ri� tavoitteleviksi ruskeiksi. Pukujen
v�reist� muodikkaimpia olivat vihre�, lila, sininen ja klassinen musta.
1900-luvun alkupuolella naiset alkoivat k�ytt�� k�velypukuina
yksinkertaisesti leikattuja kellohameita sek� lyhyit� takkeja, joiden alla oli
yksinkertainen kauluspusero ja jopa solmio. P��h�nkin saatettiin
miesm�isesti laittaa olkihattu. K�velypuvun alla pidettiin yh� korsettia.
Hattumuoti oli ylellist�. Hatut oli koristeltu ylenpalttisin kangaskukin,
pitsein, paljetein, helmin, strutsin- ja paratiisilinnunsulin sek�
linnunsiivin. Hatut kiinnitettiin 15-30 cm pitkill� koristelluilla
hattuneuloilla.
Iltapukujen kanssa naiset k�yttiv�t vaaleita ja k�sin
kirjottuja, joko satiinipintaisia tai vuohennahkaisia kenki�, joissa oli ns.
m�yr�koirakorot ja ter�v�, pitk� k�rki. K�velypuvun kanssa k�ytettiin
pitk�vartisia, korkeakorkoisia, joko nappi- tai nauhavarsikenki�.
Miehen puvussa muutokset olivat v�h�iset. Arkipuvun kanssa k�ytett�v��n
paitaan omaksuttiin joko hyvin leve� ja kaksinkerroin taiteltu tai
yksinkertainen t�rk�tty kaulus. Miehisest� rationaalisuudesta kieliv�t
valmiiksi solmitut rusetit ja niskasta kiinnitett�v�t resorisolmiot.
Kalvosimetkin olivat irralliset ja t�rk�tyt.
Arkipuvun lyhyt takkimalli j�tti j�lkens� my�s juhlapukuun synnytt�en
lyhytmallisen mustan p�iv�takin, smokin, joka syrj�ytti osittain
pitk�h�nnyksisen frakin ja jota k�ytettiin mustan rusetin kanssa. Piippu tai
paperossi kuuluivat my�s selke�sti 19 20-luvun miesten maailmaan, joskin
tupakointi alkoi saavuttaa suosiota my�s "poikatytt�m�isten"
naisten keskuudessa.
Pojat k�yttiv�t polvihousuja rippikouluik��n, jonka j�lkeen siirryttiin
kokopitkien housujen k�ytt��n. Polvihousujen kanssa k�ytett�v�t sukat
pysyiv�t ylh��ll� sukkanauhojen ja napitettavien liivien avulla.
Pojille ensimm�iseksi varsinaiseksi muotiasuksi nousi 1920-luvulla
merimiespuku sek� lakki, jossa edess� luki Suomi. Poikien kes�iseksi
hiusmuodiksi varsinkin keski- ja alemmissa luokissa alkoi tulla millinkoneella
leikattu "kes�tukka". Kes�tukka leikattiin heti kes�loman alkaessa,
jotta se ehti kasvaa normaaliin pituuteensa koulunalkuun menness�.
|